C.5. Debianin osiointisovellukset

Debianin kehittäjät ovat muokanneet useita erilaisia osiointisovelluksia toimimaan erilaisien kiintolevyjen ja laitearkkitehtuurien kanssa. Tämän ohjeen kattaman arkkitehtuurin osiointisovellus tai osiointisovellukset ovat seuraavassa luettelossa:

partman

Debianin suositeltu osiointisovellus. Tämä monitoimityökalu osaa myös muuttaa osion kokoa, luoda tiedostojärjestelmiä (formatoida Windowsin termeillä) ja liittää ne liitoskohtiin.

fdisk

Alkuperäinen Linuxin osiointityökalu, sopii asiantuntijoille.

Ole varovainen jos koneen levyllä on FreeBSD-osioita. Asennusytimet tukevat niitä, mutta fdisk saattaa nimetä (tai ei nimeä lainkaa) ne muilla laitenimillä. Katso Linux+FreeBSD HOWTO.

cfdisk

Helppokäyttöinen merkkipohjainen kokoruudun käyttöliittymä meille tavallisille näppäimistönkuluttajille.

Huomaa ettei cfdisk ymmärrä FreeBSD-osioita lainkaan, joten laitenimet voivat taas olla erilaisia.

Jokin näistä ohjelmista käynnistetään oletusarvona kun valitaan Tee levyosiot (tai vastaavaa). Saattaa olla mahdollista käyttää jotain muuta osiointisovellusta käynnistämällä se komentoriviltä virtuaalikonsolilla kaksi, mutta tätä ei suositella.

Muista merkitä käynnistysosio käynnistyskelpoiseksi (Bootable).

C.5.1. 64-bit PC ja osiointi

If you are using a new harddisk (or want to wipe out the whole partition table of your disk), a new partition table needs to be created. The Guided partitioning does this automatically, but when partitioning manually, move the selection on the top-level entry of the disk and hit Enter. That will create a new partition table on that disk. In expert mode, you will then be asked for the type of the partition table. Default for UEFI-based systems is gpt, while for the older BIOS world the default value is msdos. In a standard priority installation those defaults will be used automatically.

[Huomaa] Huomaa

When a partition table with type gpt was selected (default for UEFI systems), a free space of 1 MB will automatically get created at the beginning of the disk. This is intended and required to embed the GRUB2 bootloader.

Jos tietokoneessa on ennestään muu käyttöjärjestelmä kuten DOS tai Windows, ja tuo käyttöjärjestelmä halutaan säilyttää kun Debian asennetaan, on tuon muun käyttöjärjestelmän levyosion kokoa ehkä muutettava, jotta saadaan vapaata tilaa Debianin asennukselle. Asennin tukee sekä FAT- että NTFS-tiedostojärjestelmien koon muuttamista; asentimen osiointivaiheessa valitaan Osioi itse ja sitten yksinkertaisesti valitaan levyllä oleva osio ja muutetaan sen kokoa.

While modern UEFI systems don't have such limitations as listed below, the old PC BIOS generally adds additional constraints for disk partitioning. There is a limit to how many primary and logical partitions a drive can contain. Additionally, with pre 1994–98 BIOSes, there are limits to where on the drive the BIOS can boot from. More information can be found in the Linux Partition HOWTO, but this section will include a brief overview to help you plan most situations.

Ensisijaiset osiot ovat PC-levyjen alkuperäinen osiointitapa. Niitä voi kuitenkin olla enintään neljä kappaletta. Tämän rajoituksen ohittamiseksi keksittiin laajennetut ja loogiset osiot. Muuttamalla yksi ensisijaisista osioista laajennetuksi osioksi, voidaan tuon osion tila jakaa useaan loogiseen osioon. Yhteen laajennettuun osioon voi tehdä jopa 60 loogista osiota; laajennettuja osioita voi kuitenkin olla vain yksi levyä kohti.

Linux rajoittaa osioiden määrän levyä kohti 255 osioon SCSI-levyille (käytettävissä on 3 ensisijaista osiota ja 252 loogista osiota), ja 63 osioon IDE-levyille (käytettävissä on 3 ensisijaista osiota ja 60 loogista osiota). Kuitenkin tavallinen Debian GNU/Linux järjestelmä tekee vain 20 laitetiedostoa osioille, joten enempiä osioita ei voi levylle tehdä luomalla ensin itse laitetiedostot ylimääräisille osioille.

Jos tietokoneessa on iso IDE-levy eikä käytetä LBA-osoitusta eikä päällysajuria (kiintolevyjen valmistajat saattavat toimittaa niitä), on käynnistysosion (osio jossa ytimen suorituskelpoinen tiedosto sijaitsee) sijaittava levyn 1024 ensimmäisen syliterin alueella (tavallisesti noin 524 Mt, jos BIOS ei muunna osoitteita).

This restriction doesn't apply if you have a BIOS newer than around 1995–98 (depending on the manufacturer) that supports the Enhanced Disk Drive Support Specification. Debian's Lilo alternative mbr must use the BIOS to read the kernel from the disk into RAM. If the BIOS int 0x13 large disk access extensions are found to be present, they will be utilized. Otherwise, the legacy disk access interface is used as a fall-back, and it cannot be used to address any location on the disk higher than the 1023rd cylinder. Once Linux is booted, no matter what BIOS your computer has, these restrictions no longer apply, since Linux does not use the BIOS for disk access.

Jos levy on iso, on ehkä käytettävä sylinteriosoitteen muunnosta. Nämä voidaan valita BIOSin asetuksista, esimerkiksi LBA (Logical Block Addressing) tai CHS translation mode (Large). Lisätietoa isojen levyjen käyttämisestä on ohjeessa Large Disk HOWTO. Jos käytetään sylinteriosoitteen muunnosta eikä BIOS tue lisäystä isojen levyjen käyttöön, on käynnistysosion sijaittava muunnettujen 1023 ensimmäisen sylinterin alueella.

Suositeltu tapa tämän tekemiseen on pienen (25–50 Mt pitäisi riittää) osion luominen levyn alkuun käytettäväksi käynnistysosiona, ja luoda muut tarvittavat osiot jäljelle jäävään osaan levyä. Tämä käynnistysosio on liitettävä kohtaan /boot, koska tuohon hakemistoon tallennetaan Linux-ytimet. Tämä järjestely toimii kaikissa järjestelmissä, eikä ole väliä onko käytössä LBA tai CHS translation mode tai tukeeko BIOS lisäystä isojen levyjen käyttöön.