Debian eroaa jonkin verran muista jakeluista. Myös muita Linux-jakeluita käyttäneiden olisi tiedettävä Debianista muutamia seikkoja jotta järjestelmä pysyisi hyvässä vireessä. Tämän luvun sisältö antaa suuntaviivoja, tarkoitus ei ole opettaa kädestä pitäen Debianin käyttöä, vaan olla hyvin tiivis katsaus hyvin kiireisille lukijoille.
Debianin paketointijärjestelmä on tärkein käsitteistä jotka olisi ymmärrettävä. Lyhyesti sanottuna, järjestelmässä on suuria osia joiden hallinnoinnista vastaa paketointijärjestelmä. Näitä osia ovat:
/usr
(paitsi /usr/local
)
/var
(hakemisto /var/local
voidaan tehdä ja huseerata siellä vapaasti)
/bin
/sbin
/lib
Jos esimerkiksi tiedosto /usr/bin/perl
korvataan, se onnistuu mutta päivitettäessä paketti perl
korvatun tiedoston päälle kirjoitetaan. Asiantuntevat käyttäjä voivat kiertää tämän pulman ”jäädyttämällä” paketin komennolla aptitude.
Yksi parhaista asennustavoista on apt. Voit käyttää apt:n komentoriviversiota sekä työkaluja, kuten aptitude tai synaptic (jotka ovat vain apt:n graafisia etupäitä ). Huomaa, että apt antaa sinun myös yhdistää main-, contrib-, ei-vapaat ja ei-vapaat laiteohjelmistot, jotta sinulla voi olla rajoitettuja paketteja (tarkasti ottaen, jotka eivät kuulu Debianille) sekä paketteja Debian GNU/Linux samaan aikaan.
There are official and unofficial software repositories that are not enabled in the default Debian install. These contain software which many find important and expect to have. Information on these additional repositories can be found on the Debian Wiki page titled The Software Available for Debian's Stable Release.
Usein on samaan tarkoitukseen useita sovelluksia. Komennon update-alternatives avulla voidaan valita oma mielisovellus käyttöön jos tarjolla on useita. Kannattaa lukea man-sivu komennolle update-alteranatives.
Kaikkien järjestelmän ylläpitäjän tehtäviin liittyvien tiedostojen tulisi sijaita hakemistossa /etc
koska siellä on asetustiedostoja. Pääkäyttäjän ajastetut tehtävät päivittäin, viikoittain tai kuukausittain suoritettaviksi olisi tallennettava hakemistoihin /etc/cron.{daily,weekly,monthly}
. Ne käynnistetään tiedostosta /etc/crontab
, ja suoritetaan aakkosjärjestyksessä yksi kerrallaan.
Toisaalta, jos ajastettu tehtävä on (a) suoritettava tietyn käyttäjän oikeuksilla tai (b) suoritettava tiettyyn aikaan tai toistettava määrävälein, käytetään joko tiedostoa /etc/crontab
tai mieluummin /etc/cron.d/jotain
. Näissä nimenomaisissa tiedostoissa on myös lisäkenttä, joka määrää minkä käyttäjän oikeuksilla ajastettu tehtävä suoritetaan.
Kummakssakin tapauksessa muokataan tiedostoja ja cron havaitsee muutoksen automaattisesti. Erikoiskomentoja ei tarvitse käynnistää. Lisätietoa löytyy man-sivuilta cron(8), crontab(5) ja tiedostosta /usr/share/doc/cron/README.Debian
.